Vihreä Talo / The Green House

Vihreässä talossa asui aikaisemmin satavuotiaaksi elänyt isotätini. Ja joskus ennen, näissä pienissä huoneissa eli moni muu hänen lisäkseen. Voinko sanoa, että talo on nyt minun, vaiko sittenkin kaikkien, jotka ovat siinä joskus asuneet? Miten menneisyys ja nykyisyys tuntuvat yhtä aikaa? Onko talo jotakin pysyvää?

Valokuvaan eteisen komerosta löytyneitä takkeja valkoista kangasta vasten. Myöhemmin piirrän valokuvieni päälle. Lyijykynän harmaa jälki kiiltelee paperin pinnalla, kuva jää sen alle peittoon, hiipuu taustalle. Jäljennän puisen lattian pintaa paperiarkille. Piirtäminen on performatiivinen ja tilallinen prosessi, ja sen tulos, piirustus, on talossa vietetyn ajan tallenne. Kokeilen, miten valokuvaaminen yhdistyy piirtämisen eleeseen. Muodostuuko niiden välille vuorovaikutusta?

Näyttelyn teokset, valokuvat, piirustukset, kollaasit ja esineet käsittelevät jostakin lähtemistä ja sinne palaamista. Talon kautta tarkastelen jonnekin kuulumisen tarvetta ja toisaalta irrallisuuden tunteen jatkuvaa läsnäoloa. Vihreä talo lähestyy omaa historiaa, jota on joskus vaikea hahmottaa, kun katselee ihan läheltä, sekä aikaa, jonka tahtia ja kulkua on toisinaan hakala käsittää.

︎︎

The Green House used to be the home of my great-aunt who lived to the age of 100. Before that, many other people called these tiny rooms their home. Should I now call it my house, or does it belong to everyone who used to live there? How can the past and the present be sensed at the same time? Is the house something permanent?

Using a white fabric as a background, I photograph some coats I found in the wardrobe by the front door. Later, I draw on my photographs. The grey traces of the pencil glisten on the surface of the paper, hiding the image behind it, fading it to the background. I copy the surface of the wooden floor on a sheet of paper. Drawing is a performative, spatial process, and its result, the drawing, is a record of the time spent in the house. I combine photography with the motion of drawing. Do they start interacting?

The pieces, photographs, drawings, collages and objects in the exhibition explore the concept of leaving a place and returning to it. Through the house, I examine the need to belong somewhere and, the other hand, the ever-present sense of detachment. The Green House approaches one’s own history which is sometimes hard to comprehend when looking at it from up close, and time, the pace and progress of it which is sometimes difficult to grasp.

The Green House in Photographic Centre Peri, Turku 3.7.-29.7.2018

The Green House in Photographic Gallery Hippolyte Studio, Helsinki 1.9.-29.9.2017

Info

SUSANNA KESÄNEN